JULKAISUT

Löydät tältä sivulta Biosfääri Pohjois-Savo-hankkeessa tuotettuja opinnäytetöitä ja julkaisuja.

Hankkeelle on tehty jo kolme opinnäytetyötä, joista tuorein julkaistiin joulukuussa 2021. Opinnäytetyöt löytyvät Theseus-tietokannasta.

 

 

Opinnäytetyöt

 

Vedyn tuotannon optimointi laboratorio mittakaavan fermentoreilla

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää pimeäfermentaatiolla tuotetun vedyn tuotannon tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ja tämän selvityksen perusteella pyrkiä optimoimaan laboratoriomittakaavassa vedyn tuotanto käyttäen prosessin raaka-aineena biopohjaisia aineksia, jotka syntyvät prosessien sivuvirtoina. Tavoitteena on saada selville tutkittavien biopohjaisten aineksien vedyntuottopotentiaalit, lisäksi tarkoituksena on vuoden 2020 lopulla hankitun laitteiston toimivuuden ja soveltavuuden testaaminen biojalostukseen ja kaasumaisen vedyn tuotantoon. Vedyntuottopotentiaalia tutkitaan laboratoriomittakaavan jatkuvatoimisilla fermentoreilla, joiden opinnäytetyöhön kuuluva koeajo toimii niiden ensimmäisenä testiajona. Vedyn tuotannon optimoimiseksi, prosessista seurataan näytteiden kuiva-aineen (TS) ja orgaanisen aineen (VS) pitoisuuksia, haihtuvien rasvahappojen (VFA) määrää sekä näytteiden pH:ta, sähkönjohtokykyä, redox-potentiaalia (ORP) ja happipitoisuutta. Tutkittaviksi biopohjaisiksi aineiksi on valittu sellu- ja paperiteollisuuden jätevesien puhdistusprosessin sivutuotteena syntyvä nollakuitu sekä ruoanjalostuksen sivuvirtana ja ruokahävikkinä syntyvät porkkana- ja kaalimassat. Lue lisää..

 

Esiselvitys kuitusaven kuivikeominaisuuuksista

Opinnäytetyön tavoitteena on tehdä esiselvitys siitä, sopiiko kuitusavi lypsykarjan kuivikkeeksi. Kuitusaven soveltuvuutta kuivikkeeksi selvitetään toteuttamalla kuitusavelle ammoniakin- ja nesteensitomiskykyä mittaavat kokeet sekä vertailemalla kuitusavea kutterin ja turpeen ominaisuuksiin. Kuivike on lypsykarjatiloilla pakollinen mutta hyödyllinen menoerä. Sitä tarvitaan eläinten hyvinvoinnin, puhtauden ja terveyden sekä elintarvikehygienian ylläpitämiseen. Kuivikkeen rooli navetassa on myös tuotantotilojen puhtaana pito. Yrittäjille on eduksi löytää pakollisille kustannuserille kannattavuutta joko halvemmalla hinnalla tai paremmalla laadulla. Uuden kuivikemateriaalin olisi hyvä pystyä vähintään samaan kuin muiden jo markkinoilla olevien kuivikkeiden, jotta sillä olisi mahdollisuuksia kuivikkeiden välisessä kilpailussa. Suomessa kuivituksessa käytetään eniten turvetta ja kutteria sekä niiden sekoitusta. Uusia kuivikemateriaaleja etsitään perinteisten kuivikkeiden tilalle hintojen nousun sekä saatavuuden heikkenemisen myötä. Uusia kuivikevaihtoehtoja innovoidaan jatkuvasti ja sivuvirtojen hyödyntämistä kuivikekäyttöön tutkitaan aktiivisesti. Stora Enson jätevesipuhdistuksen sivuvirtana syntyvä kuitusavi voisi olla mahdollinen uusi kuivikemateriaali. Kuitusavi on pääosin puukuidusta koostuvaa biomassaa, joka muistuttaa ulkonäöltään paljon turvetta. Lue lisää..

 

Mäskin hyötykäyttö vaihtoehtojen selvittäminen Pohjois-Savon alueella

Biosfääri -hankkeessa tarkastellaan paikallisten yritysten tuotantojen sivuvirtoja ja selvitetään niiden jatkojalostusmahdollisuuksia liiketoiminnan kasvattamiseksi. Tuotannon sivuvirtoina syntyviä tuotteita ei haluta nähdä vain jätteenä, sillä ne voivat toimia arvokkaana raaka-aineena jollekin toiselle tuotteelle. Oikeanlaisen jatkojalostuksen avulla sivuvirroista on mahdollista luoda kaupallisia tuotteita ja sivuvirtana syntyvä ylimääräinen hukkatuote saa uuden käyttökohteen jonkin toisen tuotteen raaka-aineena. Samalla pystytään myös ehkäisemään jätteen syntymistä.  Iso-Kallan panimo Oy:llä syntyy oluttuotannon sivuvirtana mäskiä 3 tonnia viikossa. Mäskille ei ole löytynyt sopivaa hyötykäyttökohdetta, joten se toimitetaan biojätteenä biokaasulaitokselle. Mäski on hyvin ravintorikasta ja suurten panimoiden mäski menee pääasiassa eläinrehuksi. Pienten panimoiden mäskille on kehitetty erilaisia hyötykäyttövaihtoehtoja, kuten sen hyödyntäminen leipomossa. Lue lisää..