Lannoitepulan osaratkaisuna voisi toimia teollisuuden sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen lannoitteena tai maanparannusaineena. Tämä myös tukisi kiertotaloutta ja ympäristöystävällistä näkökulmaa. Biosfääri-hankkeessa tarkoituksena on selvittää ja demonstroida Pohjois-Savossa syntyvien sivuvirtojen jatkojalostusmahdollisuuksia uusiksi tuotteiksi, kuten kierrätyslannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Vuonna 2021 toteutettujen kasvatuskokeiden tulosten perusteella valikoitiin vuoden 2022 kasvatuskokeisiin lupaavimmat tutkittavat materiaalit uusilla koeasetelmilla.
Tutkittavina materiaaleina kesän 2022 kasvatuskokeissa toimivat kompostoidut materiaalit sekä eri puulajeista, kuten koivusta, kuusesta ja männystä sekä hamppukasvista valmistetut biohiilet. Viljeltävänä kasvina kasvatuskokeissa käytettiin edelleen italianraiheinää, jonka kylvöastetta nostettiin 1 siemen/4 cm2. Myös ruukkujen kerranteiden määrää nostettiin kolmesta neljään. Kompostoitujen materiaalien kohdalla tarkoituksena oli tutkia niiden sisältämän fosforin käyttökelpoisuutta kasville yhden kasvukauden aikana. Verrokkina fosforikokeessa käytettiin nollaruukkuja, joihin lisättiin ainoastaan siemenet ja ravinteita tasaavat ravinneliuokset sekä superfosfaatti väkilannoitteella lannoitettuja ruukkuja. Biohiilien kohdalla tarkoituksena oli taas tutkia erilaisten biohiilien soveltuvuutta maanparannusaineiksi erilaisilla tilavuusprosenttiannostuksilla. Kuusibiohiiltä annosteltiin 8 %, mänty-kuusibiohiiltä 9 %, koivubiohiiltä 20 % sekä hamppubiohiiliä 10 %:n low- ja 20 %:n high-annostuksella. Maanparannusainekokeessa verrokkina toimivat nollaruukut, joihin lisättiin ainoastaan siemenet sekä ravinteita tasaavat ravinneliuokset. Fosforikokeessa maalajina toimi hiue eli lieto, joka on hiedan ja hiesun seos. Maanparannusainekokeessa maalajina käytettiin hienoa hietaa.
Kasvihuoneella kasvatuskokeet aloitettiin maiden punnitsemisella 6 litran vetoisiin altakasteluruukkuihin sekä punnitun maan kalkituksella. Tämän jälkeen voitiin suorittaa kylvö, joka oli monivaiheinen prosessi. Ensimmäiseksi ruukkuun punnitusta maasta otettiin sivuun noin 5 dl maata, joka murustettiin hienoksi. Sitten ruukkuun jääneeseen maahan sekoitettiin tutkittavat materiaalit, ravinneliuokset, joilla tasattiin ruukkujen ravinteet pääravinteiden osalta ja tarvittaessa hieman vettä. Tämän jälkeen tasattiin kylvöpinta, lisättiin siemenet tasaisesti ruukkuun ja painettiin ne pyöreän levyn avulla maan pintaan kiinni. Samalla käytettiin myös ”kylvörengasta”, jonka tarkoituksena oli estää siementen meno liian lähelle ruukun reunoja. Tätä seurasi siementen peittäminen varovasti aiemmin sivuun otetulla murustetulla maalla. Lopuksi kylvetyt ruukut peitettiin vielä elmukelmun avulla, itämisen nopeuttamiseksi. Kylvö suoritettiin juhannusta edeltävällä viikolla ja tutkittavia ruukkuja tuli yhteensä 60 kappaletta.
Nyt vain jäädään odottamaan ensimmäistä sadonkorjuuta!
Kirjoittajat:
Eevi Minkkinen, testausinsinööri
Maarit Janhunen, tki-asiantuntija
Suvi Hackman, testausinsinööri
Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö
Bio- ja kiertotalouden vahvuusala, Savonia-ammattikorkeakoulu
